Ketterää vai perinteistä projektijohtamista

-

Projektijohtamisessa on ajankohtaisena puheenaiheena ketteryys ja Lean menetelmät. Mutta jos projektien valmistelusta ja suunnittelusta tingitään loputtomasti, mitä jää jäljelle? Toimiiko kaikki kehitystoiminta enää yhteistä määräpäätä kohti ja tukehtuuko organisaatio vain resurssi ja riippuvuus konflikteihin, kun ennakoivaa suunnittelua ja päätöksentekoa ei enää tehdä? Organisaatioilla ei kuitenkaan ole varaa olla hyödyntämättä ketterien tiimien tehokkuusetua ja luovaa ongelmanratkaisukykyä. Ongelma on enemmän siinä, että osataan tunnistaa ja rakentaa organisaatio siten, että saadaan kaikki irti perinteisistä projekteista ja ketteristä menetelmistä. Ja näin Keto myös toimii omassa toiminnassa.

Tunnistetaan stabiilien tiimien tarve. Ei ole tehokasta perustaa projektia ja projektiryhmää jokaista tarvetta varten, jos on tunnistettavissa että kehitystarve on joka tapauksessa jatkuvaa. Tyypillisesti tuotekehityksessä on näin, koska hyvää ja kestävää ohjelmistokoodia ei synny hetkessä ja sen laatu ei parane vaikka kehitystiimin kokoa väliaikaisti kasvatetaan. On vain parempi hyväksyä että tiimejä tarvitaan ja keskittyä kehittämään niiden toimintaa, jotta tulosta saadaan aikaiseksi enemmän ja nopeammin. Näin looginen hallintamenetelmä on työjonojenhallinta ja virtauksen kehittäminen.

Kyllä projekteja silti tarvitaan. Tuskin millään organisaatiolla on kuitenkaan varaa rakentaa, ylläpitää ja kehittää varmuuden vuoksi ketterää tiimiä ”mahdollisia” tarpeita varten. Pitää olla kyvykkyys tarpeen tullessa tehokkaasti perustaa projekteja ja hoitaa asioita kuntoon. Keton asiakastoimituksissa näin onkin. Tulee uusia toimituksia tai kehitystarpeita olemassa oleviin toimituksiin jotka vaativat suunnittelua. Perinteiset haasteet määrittämisen ja resurssienhallinnan kanssa ovat jokapäiväistä. Muutoksia tapahtuu ja riippuvaisuuksia täytyy hallita. Lisäksi toimittaminen ei aina tapahdu vain toimitusprojektissa, vaan riippuvaisuuksia löytyy myös R&D tiimien tuotoksiin ja näiden tarpeiden tulee näkyä aktiivisesti tuotekehityksen työjonoissa.

Myös molempia tapoja yhdistetään. Asiakkaat haluavat toimittajalta ketteryyttä ja sen ymmärtäminen onneksi on lisääntynyt. Ketteryys voidaan käsittää vain löyhänä määrittämisenä ja toimittajan joustavuutena toteutuksessa, mutta oikeasti se voi olla muutakin. Onneksi monet asiakkaat ovat ymmärtäneet pitkäjänteisen kumppanuuden edut. Näin on saatu onnistumisia, joissa palvelu on kasvanut asiakkaan tarpeen mukaan jatkuvana kehityksenä. On pystyttävä kerralla suunnittelemaan vain se osa, joka on järkevää ja pitää mielessä tavoitteet ja kokonaisuus.

Markus Halonen, Keto Software Oy